Käytiin perjantaina hakemassa kotiin kissanpentumme. Lapsethan eivät tienneet asiasta etukäteen.
Kun me saavuimme paikalle poikani kysyi että miten se on tuon raidallisen kanssa, oliko sillä jo perhe?
Kissan emon omistaja sanoi että niin no joo... poikani siihen sitten sanoi että voi kun saisin yhden mustan sitten. Kun kävin hakemassa autosta kopan poika katseli mua ihmeissään ja sanoi että otetaanko me se musta???? :oD Kysyin että miten niin musta? Halusithan sinä raidallisen? Poika katseli minua ihmeissään ja sanoin että se raidallinen on jo aikoja sitten varattu meille. Poika otti jättiloikan ja iloitsi niin että meinas tulla mulle ihan tippa linssiin. Rupesi myös heti puhumaan kissasta sen uudella nimellä, Morris.
Kotiin tultuaan totuteltiin koirat siihen pihalla kopan seinän läpi ja meidän Fanny katseli heti että mitä ihmettä olette mennyt tekemään?! Sisällä sitten kissa sai vaeltaa yksin ja lopulta päästettiin koirat mukaan sisään. Hyvin meni. Kissa on rohkea ja murisee vaan koirille kun tulevat liian lähelle, nimensä mukaisesti :o).

Eilen illalla kävin Hållin kanssa ihmisjälkikurssilla. Oltiin neljä koirakkoa, jossa oli mukana mäyris, heeleri, snautseri ja meidän kettari. Olin ensin itse maalina toiselle koiralle ja itse päästiin jäljelle viimeiseksi. Tunnustan että jännitin! Meidän kettari ja snautseri oli ainoat joka oli ollut aikaisemmin. Kaikki koirat ennen meitä löysi maalinsa vaikkakin hieman tökkien. Otin koiran autosta ja lähdettiin hakemaan maalia. Hålli löysin ilman mitään hankaluksia maalinsa. Meni todella hyvin, yli odotusten, leijailin 20 cm ilmassa takasin autolle kävellessä. Hållikin iloitsi ja oltiin tiivisti loppuillan sohvalla löhöen.
Lauantaina uusiksi, verijäljen perässä.